Oletko koskaan väistellyt kysymystä, kuinka paljon tienaat? Ehkä vastannut suurin piirtein tai sinnepäin? Useammat meistä ovat. Raha-asioista ei Suomessa puhuta mielellään eikä kovinkaan avoimesti. Useimmat kiertelevät kysymystä, kuinka paljon tienaa kuussa, vaikka se on luonnollinen aihe keskusteltaessa työnteosta. Varsinkin työpaikoilla olisi itse asiassa hyödyllistä ja kannattavaa puhua kollegoiden kanssa palkkatuloista, sillä se kannustaa ja vie kohti tasa-arvoisempia palkkatuloja. Toiseksi, jos et uskalla puhua palkasta kollegoiden kanssa, miten uskaltaa puhua asiasta pomon kanssa ja pyytää palkankorotusta?

Mistä se sitten johtuu, että me suomalaiset emme mielellään puhu rahasta? Osittain se juontuu siitä, että raha on vielä jossain määrin sosiaalinen tabu Suomessa. Emme ole yksinkertaisesti tottuneet puhumaan rahasta. Tienasit sitten paljon tai vähän tai jotain siltä väliltä, emme mielellään paljasta palkkatulojamme. Nurinkurista tietysti on se, että joka vuosi julkistetut verotiedot taas herättävät aina paljon kiinnostusta ja puhetta. Ketkä ovat Suomen rikkaimmat ja kuinka paljon naapurit tienaavat? Mutta tällöinkin puhetta riittää neljän seinän sisällä, eikä asiasta puhuta itse työkavereiden tai naapurin kanssa.

Tätä yritetään murtaa ja saada ihmiset avoimen puhumaan rahasta ja taloudesta. Suomessa on muun muassa järjestetty sosiaalinen kampanja Puhu rahasta. Suomalaisten hiljaisuudesta raha-asioiden kanssa kertoo myös se, että esimerkiksi Martat ovat erityisesti tehneet ohjeet miten puhua rahasta esimerkiksi lapselle. Sivuilla todetaan, että rahasta tulisi puhua yhä avoimemmin kaikkialla, paitsi kotona mutta myös kouluissa ja työpaikoilla. Jos emme puhu rajasta lapsille, he eivät opi tervettä suhdetta rahaan.

Talous- ja rahakysymykset on tärkeä tuoda kouluissa esille, jotta kasvatamme sukupolven, joka ei arastele keskustella palkkaeroista ja tulorajoista. Palkkatulojen vertailu ja niistä keskusteleminen on tervettä, koska se tuo esiin Suomen työelämän rakenteita. Erityisesti naisten ja miesten palkkaeroista on yritetty avata laajempaa keskustelua ja kannustaa naisia avaamaan työpaikoilla keskustelua palkkatuloista.

Asiaan saattaa vaikuttaa myös Suomessa vahvana kasvava itsepärjäämisen kulttuuri. Rahavaikeuksiin liittyy vahva häpeän tunne, koska talousongelmat nähdään usein yksilön syynä. Kysytään haastavasti, miten tuokaan ei ole onnistunut pitämään talouttaan kasassa ja kuluttamaan vähemmän kuin tienataan. Ja otetaan helposti lainaa tilille, kun raha ongelmat tulevat eteen. Rahaongelmat eivät kuitenkaan aina ole yksin yksilöstä kiinni, vaan asiaan vaikuttaa myös yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Raha-asioista hiljeneminen ei kannata, koska silloin myös hiljennetään niiden äänet, jotka ehkä kaipaisivat apua oman talouden hoitamiseen.