Ei suotta sata vuotta

Suomi on useilla hyvinvointimittareilla maailman kärkiluokkaa. Lisäksi monet asiat ovat melko tasaisen mallikkaasti kaikkialla maassa, mutta erojakin on. Arvatenkin kasvukeskuksissa nautitaan hyvistä palveluista mutta heikommasta ilmanlaadusta kuin pohjoisessa. Mutta minkälaisia ja kuinka suuria eroja alueiden välillä on? Entä minkälaisia eroja Suomen ja naapurimaidemme välillä on?

Tiedot perustuvat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastoihin. OECD jakaa Suomen karkeasti neljään alueeseen: Helsinki-Uusimaa, Itä- ja Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi. Tässä vertailussa hyvinvointi on jaoteltu kymmenportaiseen asteikkoon, jossa numero 1 on heikoin ja 10 on paras tulos kyseisellä osa-alueella.

Ympäristö ja terveys

Aloitetaan ympäristökysymyksillä. Vertailussa alueen saama tulos riippuu hengitysilman PM-pienhiukkasista, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Ympäristötilastojen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi voi selkeästi paremmin (8,6 pistettä) kuin Helsinki-Uusimaa (6,8). On kuitenkin hyvä muistaa, että myös pääkaupunkiseudun ilmasto ja luonto saavat hyvät tulokset verrattuna Euroopan moniin muihin kaupunkeihin, kuten Suur-Lontooseen (5,0) ja Berliiniin (3,1). Toisaalta naapurimaan pääkaupunki Tukholma pärjää ympäristökysymyksissä Helsinkiä paremmin (7,3 pistettä).

Pääkaupunkiseutulaiset ovat sen sijaan terveempiä kuin pohjoissuomalaiset. Helsinki-Uusimaa saa numeron 7,7; Länsi-Suomi 7,5; Etelä-Suomi 6,7 ja Itä- ja Pohjois-Suomi numeron 6,4.

Työllisyys ja tulot

Kuten Suomen Tilastokeskuksen sekä Työ- ja Elinkeinoministeriön työllisyysluvut yleensä kertovat, työtä on paremmin tarjolla Etelä-Suomessa ja Uudellamaalla. Itään ja pohjoiseen mennessä työllisyystilanne laskee lievästi.

Sama suuntaus näkyy tuloissa. Etelän ansiotulot saavat korkeamman numeron kuin pohjoisessa, mutta toisaalta ovathan myös elinkustannukset etelässä korkeammat kuin pohjoisessa. Ansiotulonumero on annettu sillä perusteella, kuinka paljon rahaa alueen ihmisillä on käytettävissä olevaa verojen jälkeen.

Äänestysaktiivisuus

Lopuksi – sopivasti presidentinvaalien jälkeen – kansalaisaktiivisuus. Numero perustuu alueen asukkaiden äänestysintoon. Tässäkin vertailussa pääkaupunkiseutu vetää selvästi pidemmän korren, joskin siellä olisi reilusti parantamisen varaa. Kun Suomessa pistesijoitus liikkuu Itä-ja Pohjois-Suomen 4 pisteen Helsingin 6,4 pisteen välillä, esimerkiksi Ruotsissa tulos on 8–9 pistettä.

Joka tapauksessa tilastoista voi huomata, että asiat ovat enimmäkseen hyvin koko maassa.

Lähteet

https://oecdregionalwellbeing.org/FI1B.html

https://oecdregionalwellbeing.org/FI1D.html

https://oecdregionalwellbeing.org/FI1C.html

https://oecdregionalwellbeing.org/FI19.html

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ilman_epapuhtauksien_paastot